Vihdoin pääsen hyvät asiakkaani julkisesti teille kertomaan iloiset uutiset! Rakkaat jo hyvin iäkkäät vanhempani jotka perustivat myymälämme 34v sitten ovat nyt vihdoin ihan oikeasti jäämässä kunnolla eläkkeelle eli lopettavat hunajan jatkojalostuksen mutta eivät silti mehläishoitoa silä sitä en usko että isäni Hunajaparoni Markku Nieminen lopettaa koskaan!:D Hän menee pesilleen vaikka rollaattorilla!

Huomenna lauantaina 25.7 ilmestyvästä Hämeen Sanomista voitte lukeakkin jutun kuvineen mutta koska kaikki eivät sitä lehteä lue kopioin tekstiosuuden nyt tähän blogiin. Ihanaa asiassa on se että hunaja säilyy myymälässämme ja valikoima taas jopa todennäköisesti laajenee sillä äitini opettaa tutulle pariskunnalle jotka ostivat valmistuksen miten jo valioimastamme aiemmin poistuviakin Hunaja-Aitan tuotteita tehdään ja minä taas saan heiltä myymälään myytäväksi äitini reseptillä tehtyjä täysin samanlaisia tuotteita jatkossakin. Itsekkin osaan monien tuotteiden valmistuksen mutta koska ihon hoito ja kauneusala on vienyt mennessään niin luonnonkosmetiikan valmistus ja maaahantuonti sekä hoitolan pyöritys pitää niin kiireisenä että syötävien tuotteiden valmistus on hyvä olla muualla ja tilaan sitten tutut tuotteet teille ostettavaksi heiltä. Reseptit kylä talletan, mistä sitä tietää vaikka joskus tyttäreni tai lapsenlapseni innostuisi valmistuksesta. Mutta nyt kopioin tähän jutun ja toivotan kaikille ihanaa loppukesää!:)

LEHTIJUTTU HÄMEEN SANOMAT 25.7.2020

Hunajaparoni on kohta vapaaherra

Vuosikymmeniä mehiläisten kanssa ahertanut Markku Nieminen ja hänen vaimonsa luopuvat Hunaja-Aitasta.

Markku Nieminen opettelee tekemään mehiläisiin pesäeroa. Pikkuhiljaa. Hoppua ei ole ainakaan tänä viikonloppuna.

Nyt selviää, kuinka onnistuivat pitkästä aikaa itse kasvatetut kuningattaret parituslennoissaan.

• Jännitti, kun tuli kahden viikon sadejakso. Viime viikon keskiviikkona ne vihdoin pääsivät lennolle, kun ilma lämpeni.

Vuosikymmenten kumppanuuden tuomaa lämpöä on Niemisen äänessäkin, kun hän puhuu mehiläisistään.

• Oli hauska katsella, kun ne hätistelivät emoja, että nyt pihalle siitä. Nyt siellä parituspesässä jo jotkut munivat.

Nieminen laskee touhunneensa mehiläisten kanssa vuodesta 1952, nelivuotiaasta. Leipä alkoi irrota hunajasta vuonna 1986, kun hän perusti vaimonsa Lauran kanssa Hunaja-Aitan.

Nyt he ovat panneet Iittalassa sijaitsevan hunajajalostamon hallin myyntiin. Yhteydenottoja on tullut ja neuvotteluja käydään.

Jo talvella myytiin koneet ja ostajat hakivat omansa pois tällä viikolla.

Vaikka oma hunajabisnes alkaa olla lopuillaan, Niemisellä on uskoa alan tulevaisuuteen.

• Hunajalla on hyvä imago. Siitä tulee koko ajan arvokkaampi tuote, sillä maailmanlaajuistesti sen tuotantomahdollisuudet ovat pienenemässä.

Se konkaria miellyttää, että ala on alkanut vetää uusia yrittäjiä.

• Kun varroapunkki iski myös Suomeen 1980-luvun alussa, käytiin aika pienissäkin tuottajamäärässä, Mehiläishoitajat olivat aika vanhoja silloin.
• Nyt uusissa tarhaajissa on paljon naisia. Siihen on varmaan vaikuttanut sekin, kun on niin paljon puhuttu pölyttäjien loppumisesta. Naiset haluavat pelastaa maailman.

Kun Niemiset perustivat yrityksensä, oli Suomen Mehiläishoitajain liitossa reilusti yli 4000 jäsentä. Alimmillaan vuonna 2010 määrä oli pudonnut selvästi alle puoleen. Ammattimaisia hunajantuottajia Suomessa on vain satakunta.

Numeroa sen kummemmin tekemättä Nieminen katsoo olleensa raivaamassa tietä nykyisenlaiselle laajalle tuotekirjolle.

• Emme kauheasti myyneet satoa perushunajana, vaan suuri osa meni erilaisina hunajatuotteina, liikelahjoina, salaatinkastikkeina, hyytelöinä…

Ensimmäinen tuote oli Niiskunenä-niminen eukalyptusöljyllä terästetty “flunssahunaja”. Enimmillään tuotteita oli kymmenittäin.

Iittalan pitkäaikaisena asukkaana Nieminen osasi katsoa asiaa myös lasin läpi.

• Kun aloitimme, Suomessa oli kaikilla tuottajilla käytössä samanlainen puolen kilon muovinen purkki. Aloimme ensimmäisinä pakkaamaan hunajaa lasiin, olihan myymälämmekin Lasikeskuksessa.

Purkit tosin tehtiin Karhulan lasitehtaalla eikä Iittalassa.

Aina ei hunajayrittäjänkään arki ollut makeaa.

Tämän vuosituhannen alkupuolella kertyi onneton sato kahtena kesänä peräkkäin. Tuli yrityssaneeraus.

Vyön alkupään reikien käyttämisestä oli onneksi kokemusta.

• Pahin paikka oli, kun Suomi devalvoi markkansa vuonna 1991. Laajennuksia varten otimme valuuttaluottoa, kun pankitkin sitä silloin suosittelivat.

Niemiset olivat saaneet Etelä-Hämeen maaseutuyrittäjäpalkinnon. Palkintoon kuului Säästöpankkiopiston yrittäjäseminaari. Ministereitä piti olla puhumassa, mutta presidentti Koivistolla oli näille painavampaa asiaa.

• Olin tauolla huoneessani lepäilemässä, kun kuulin radiosta, että Suomi on devalvoinut vallan helvetisti. Tajusin heti, että nyt tuli iso paukku. Kyllä siitä jäi vuosikausiksi painolasti pienelle yritykselle.

Vikatikiksi Nieminen myöntää myös Helsingin Hakaniemen kauppahalliin perustetun myymälän. Tehokas myynti olisi vaatinut lisää henkilökuntaa.

Parhaimmillaan Hunaja-Aitan myymälöitä oli Suomessa kahdeksan.

Vuolas muistelo verkkaistuu, kun tulee suora kysymys, milloin lopettamispäätös tehtiin.

• Kyl se… Kyl se oikeestas viime vuonna tehtiin.

Tänä talvena unkarilainen saunatehdas osti ison määrän tavaraa luottotoimittajalta, kun oli kuullut lopettamisesta.

Mehiläisiä ja asiakkaita on vähennetty jo kymmenkunta vuotta. Esimerkiksi hunajanekun valmistus myytiin Itä-Suomeen muutama vuosi sitten. Tänä vuonna mehiläisiä on myyty Taivalkoskea myöten.

• Kaveri laski, että olen kerran elämässäni ollut 16,5 tuntia ilman mehiläisiä.

Sen verran kesti edellinen, monenmoisen vastuksen myötä syntynyt lopettamispäätös.

• Kyllä minä varmaan mehiläisiä jollain lailla hoidan koko loppuelämäni, enhän minä niistä eroon pääse. Pesiä jää vielä aika hyvä määrä.

Se tarkoittaa “kolminumeroista lukua”. Aika hyvä määrä.

Hunaja pysyy Lasimäellä

Markku ja Laura Nieminen ovat myyneet hunajan jalostuksessa tarvittavien koneiden lisäksi Hunaja-Aitan tuotemerkit toiselle alan yritykselle. Niemiset opettavat yrittäjille myös kehittämiensä tuotteiden valmistustavat.

Ostajat ovat sopineet Niemisten tyttären, yrittäjä Anu Taluksen kanssa hunajan toimittamisesta Hyvän Olon Aittaan. Sen myymäläosassa toimi vuosikymmeniä Hunaja-Aitta.

Taluksen yritys pyörittää myös Hunajaa iholle -nimistä nettikauppaa, jossa se myy luonnonkosmetiikkaa, kuten itse valmistettuja mehiläisvahavoiteita.

Hunaja-Aitan ajoista Lasimäen kävijöiden ikisuosikiksi tullut lasiseinäinen mehiläispesäkin säilyy myymälän seinässä. Onhan sillä osansa paikan yrityshistoriassa ja siinä, kuinka kehittyi ajatus hunajan jalostamisesta erilaisiksi tuotteiksi.

• Myymälässä alkoi käydä paljon vakikävijöitä joka kesä, Markku Nieminen muistelee.
• He aina kysyivät, että mitäs uutta teillä tänä vuonna on. Semmoisesta se vähitellen lähti.